Kalle Päätalo

Kalle Päätalo kirjat järjestyksessä

Päätalo työskenteli rakennusmiehenä ja työnjohtajana ennen kuin siirtyi päätoimiseksi kirjailijaksi vuonna 1963. Hänen tuotantonsa jakautuu kolmeen vaiheeseen: yksittäiseen esikoisromaaniin, viisiosaiseen Koillismaa-sarjaan ja laajaan, 26-osaiseen Iijoki-sarjaan. Alla kaikki nämä julkaisujärjestyksessä.

Taulukosta näkee kerralla koko Päätalon tuotannon rungon: kolme vuosikymmentä kestänyt työ, joka alkoi yksittäisestä romaanista ja kasvoi kahdeksi pitkäksi sarjaksi.

Mistä Päätalon kirjat kannattaa aloittaa?

Iijoki-sarja kannattaa aloittaa ehdottomasti ensimmäisestä osasta, Huonemiehen pojasta (1971): sarja seuraa yhtä päähenkilöä lapsuudesta aikuisuuteen, ja tapahtumat etenevät suoraviivaisesti osasta toiseen noin 17 000 sivun mittaisena kokonaisuutena. Koillismaa-sarja (1960–1969) on tästä erillinen, aiempi kokonaisuus, joka sijoittuu samalle Koillismaan seudulle mutta ei jaa henkilöitä Iijoki-sarjan kanssa — sen voi lukea joko ennen Iijoki-sarjaa tai sen jälkeen.

Kuuluvatko kirjat sarjaan?

Kyllä, ja molemmat Päätalon pääsarjat kannattaa lukea numerojärjestyksessä:

• Koillismaa-sarja (5 osaa, 1960–1969): Päätalon varhaistuotantoa, sijoittuu hänen kotiseudulleen Koillismaalle.
• Iijoki-sarja (26 osaa, 1971–1998): Päätalon pääteos, omaelämäkerrallinen romaanisarja, jota hän kirjoitti lähes 30 vuoden ajan. Sarja on yksi suomalaisen kirjallisuuden laajimmista yhtenäisistä romaanikokonaisuuksista.

Esikoisteos Ihmisiä telineillä (1958) on itsenäinen, kummastakaan sarjasta riippumaton teos.

Millainen kirjailija Päätalo oli?

Päätalo ei pitänyt itseään kirjallisena uudistajana, vaan kuvasi tavoitteekseen tallentaa “eletyn ajan, elinolot ja ihmisten elämäntavan” oman kokemuksensa kautta. Hän kirjoitti kello tasan aikataulun mukaan seitsemänä päivänä viikossa ja nojasi sota- ja työvuosiltaan säilyttämiinsä yksityiskohtaisiin päiväkirjoihin, joista Iijoki-sarjan tarkka arki- ja työkuvaus on peräisin. Sarja seuraa yhtä omaelämäkerrallista päähenkilöä lapsuudesta Taivalkoskella aina rakennusmiehen uran ja myöhemmän kirjailijanuran kautta Tampereelle asti — sama polku, jonka Päätalo itse kulki.

Jo 1980-luvun lopulla hänen tuotantonsa oli kasvanut niin laajaksi, että sen tahtia ihmeteltiin myös uskollisimpien lukijoiden keskuudessa. Silti Päätalo koki velvollisuudekseen viedä oman elämäntarinansa loppuun asti, mikä selittää sarjan poikkeuksellisen laajuuden — 26 osaa ja noin 17 000 sivua.

Mitä Kalle Päätalo kirjoitti viimeksi?

Iijoki-sarjan päätösosa Pölhökanto Iijoen törmässä ilmestyi vuonna 1998, kaksi vuotta ennen kirjailijan kuolemaa vuonna 2000. Se päätti lähes 30 vuotta kestäneen projektin, jonka aikana Päätalo kirjoitti henkilökohtaisen elämänsä yhdeksi Suomen laajimmista romaanisarjoista. Sarjan valmistuminen oli myös eräänlainen päätepiste koko hänen kirjailijanuralleen: sen jälkeen ei ilmestynyt enää uutta laajaa romaania, ja Iijoki-sarjasta jäi hänen pääteoksensa ja koko tuotantonsa runko, johon muu tuotanto usein vertautuu.

Kenelle Päätalon kirjat sopivat?

Iijoki-sarja sopii lukijalle, joka haluaa uppoutua yhteen pitkään, todentuntuiseen elämäntarinaan: sarjan vahvuus on sen tarkkuudessa, jolla se kuvaa suomalaista maaseutu- ja työväestön arkea 1900-luvun alkupuolelta sotavuosien kautta jälleenrakennuksen aikaan. Kirjat eivät ole nopealukuisia jännäreitä vaan hitaasti etenevää, yksityiskohtaista kerrontaa, joten sarja palkitsee erityisesti lukijaa, joka arvostaa historiallista tarkkuutta ja pitkää kaarta enemmän kuin nopeaa juonta. Koillismaa-sarja on tästä hyvä, lyhyempi maistiainen ennen koko Iijoki-sarjaan tarttumista, sillä se esittelee saman kotiseudun ja kerrontatavan pienemmässä mittakaavassa.

Tunnustukset

Päätalolle myönnettiin professorin arvonimi ja valtion Pro Finlandia -mitali molemmat vuonna 1978, ja Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta vihki hänet kunniatohtoriksi kesäkuussa 1994 — tunnustuksia, jotka liittyvät suoraan hänen laajaan ja pitkäjänteiseen kirjalliseen työhönsä. Kunniatohtorin arvo Oulun yliopistolta oli erityisen osuva tunnustus, sillä yliopisto sijaitsee samalla Pohjois-Suomen alueella, jonka elämää Päätalo koko tuotannossaan kuvasi.

Muita samankaltaista omaelämäkerrallista ja historiallista romaania kirjoittaneita kirjailijoita esittelee historiallinen romaani -sivu, ja koko kirjailijalista löytyy Kirjailijat A–Ö -hakemistosta. Samaan sukupolveen ja samankaltaiseen maaseudun ja sotavuosien kuvaukseen kuuluu myös Väinö Linna, jonka tuotantoa kannattaa verrata Päätalon Iijoki-sarjaan.