Maiju Lassila
Maiju Lassila eli Algot Untola (1868–1918): Tulitikkuja lainaamassa -komedian kirjoittaja ja hänen muut salanimensä, teokset julkaisujärjestyksessä.
| Vuosi | Teos | Laji |
|---|---|---|
| 1909 | Harhama | romaani |
| 1909 | Martva | romaani |
| 1910 | Tulitikkuja lainaamassa | näytelmä |
| 1913 | Avuttomia | romaani |
| 1915 | Liika viisas | romaani |
Maiju Lassila on yksi Algot Untolan käyttämistä salanimistä — hän ei julkaissut ainoatakaan teostaan omalla nimellään. Nimi tunnetaan parhaiten komediasta Tulitikkuja lainaamassa (1910), yhä yhdestä suomalaisen kirjallisuuden suosituimmista huumoriteoksista. Muiden salanimiensä alla hän kirjoitti huomattavasti synkempää ja kokeellisempaa proosaa, joten Untolan koko tuotanto avautuu vasta, kun kaikki kolme nimeä ymmärtää yhdeksi ja samaksi kirjailijaksi.
Mitä Maiju Lassila on kirjoittanut?
Untola julkaisi saman kynän alla useita, sävyltään hyvin erilaisia teoksia kolmella eri nimellä. Maiju Lassilana ilmestyivät sekä Tulitikkuja lainaamassa (1910) että satiirinen Liika viisas (1915), jotka molemmat leikittelevät viisauden ja hulluuden rajalla ja kuvaavat maalaiselämää lämpimän koomisesti. Irmari Rantamalana hän julkaisi 1909 osin omaelämäkerralliset teokset Harhama ja Martva, joissa sävy on huomattavasti Lassila-teoksia synkempi ja kokeellisempi. J. I. Vatasena hän kirjoitti yhteiskuntakriittisen torpparikuvauksen Avuttomia (1913), joka käsittelee maattoman väestön asemaa 1900-luvun alun Suomessa. Kolme nimeä, kolme hyvin erilaista kirjailijanääntä — silti yhden ihmisen tuotantoa, ja juuri tuo moninaisuus tekee hänestä yhden suomalaisen kirjallisuuden omaperäisimmistä hahmoista.
Milloin Maiju Lassila eli?
Untola syntyi 1868 ja kuoli 1918 Helsingissä, sisällissodan viimeisinä kuukausina. Kirjoittajanuransa aikana hän toimi myös opettajana ja sanomalehtimiehenä ennen kuin siirtyi kokopäiväiseksi kirjailijaksi. Kun Tulitikkuja lainaamassa -teoksesta myönnettiin hänelle valtion kirjallisuuspalkinto, hän kieltäytyi siitä — poikkeuksellinen ele, joka kertoo hänen suhteestaan viralliseen tunnustukseen ja omaan asemaansa kirjallisen kentän laidalla.
Mistä Maiju Lassila oli kotoisin?
Untola syntyi Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa. Kotiseutu näkyy suoraan hänen tuotannossaan: Tulitikkuja lainaamassa sijoittuu kirjailijan omalle kotiseudulle, naamioituna naapuripitäjä Liperiksi ja Joensuun seuduksi. Näytelmän kylämiljöö, puhekieli ja hahmogalleria ammentavat suoraan hänen lapsuutensa maisemasta, vaikka paikannimet onkin muutettu.
Untola kuoli 1918, joten hänen teoksensa ovat tekijänoikeudellisesti täysin vapaita — Suomessa tekijänoikeus raukeaa 70 vuotta kuolinvuodesta. Koska kyse on proosasta ja näytelmistä, teoksia ei siteerata tällä sivulla kokonaisina, vaan kuvaillaan; proosateoksen lukeminen kokonaan onnistuu esimerkiksi Project Gutenbergin tai Wikiaineiston kautta. Tulitikkuja lainaamassa on lisäksi esitetty useilla teatterinäyttämöillä ja filmattu ensimmäisen kerran jo 1938, mikä kertoo sen asemasta suomalaisen huumorin klassikkona jo yli vuosisadan ajan.
Muuta suomalaista proosaa esittelevät proosa ja kaunokirjallisuus -sivut.