Minna Canth

Minna Canth kirjat järjestyksessä

Canthin ura kesti reilut kaksi vuosikymmentä, ja hän kirjoitti näytelmiä ja proosaa rinnakkain koko ajan. Uran alkupuolen teokset kuvaavat köyhyyttä ja yhteiskunnan kovuutta heikoimpia kohtaan: Köyhää kansaa (1886) päättyy perheenäidin mielenjärkkymiseen, ja Kovan onnen lapsia (1888) seuraa anarkistia, joka perustelee varastamisen rikkailta köyhien auttamiseksi. Myöhemmät näytelmät käsittelevät toistuvasti naisen asemaa avioliitossa ja yhteiskunnassa: Sylvi (1893) perustuu tositapahtumaan, jossa hämeenlinnalainen nainen myrkytti miehensä avioeron evättyä, ja Papin perhe (1891) kuvaa papin lasten kapinaa isänsä vanhoillisia arvoja vastaan. Taulukko listaa keskeiset teokset julkaisujärjestyksessä.

Mistä Minna Canthin kirjat kannattaa aloittaa?

Luontevin aloitus on Työmiehen vaimo (1885), joka teki Canthista tunnetun: näytelmässä Johanna menee naimisiin Riston kanssa, joka juo vaimonsa säästöt ja ajaa perheen kurjuuteen — silloinen laki nimittäin antoi aviomiehelle oikeuden vaimon omaisuuteen. Näytelmä kuvaa suoraan naisen oikeudetonta asemaa avioliitossa ja herätti aikanaan kiivaan julkisen keskustelun. Jos taas kiinnostaa Canthin proosa, Köyhää kansaa (1886) tiivistää hänen yhteiskunnallisen otteensa lyhyemmässä muodossa. Toinen samana vuonna ilmestynyt romaani, Hanna, kuvaa kuopiolaisen porvarisperheen tyttären kasvua teini-iästä aikuisuuteen ja sopii aloitukseksi sille, jota kiinnostaa Canthin tapa kuvata naisen asemaa perheen sisällä ilman näytelmän suoraa yhteiskunnallista kärjistystä. Lyhyemmästä muodosta kiinnostuneelle sopii myös novelli Kauppa-Lopo (1889), jonka karu, varastamiseen turvautuva mutta sydämellinen päähenkilö on yksi suomalaisen kirjallisuuden tunnetuimmista naturalistisista hahmoista.

Kuuluvatko kirjat sarjaan?

Canthin teokset ovat kaikki itsenäisiä näytelmiä ja kertomuksia — hän ei kirjoittanut sarjoja tai jatko-osia. Teokset kannattaa silti lukea suunnilleen julkaisujärjestyksessä, sillä ne seuraavat toisiaan aihepiireiltään: varhaisemmat teokset, kuten Työmiehen vaimo (1885) ja Hanna (1886), käsittelevät köyhyyttä, luokkaeroja ja naisen oikeudetonta asemaa perheessä — samaan aikakauteen kuuluu myös Kovan onnen lapsia (1888), jonka anarkistihahmo Topra-Heikki perustelee varastamisen rikkailta köyhien auttamiseksi ja päätyy lopulta vankilaan. Papin perhe (1891) siirtää katseen sukupolvien väliseen aatteelliseen ristiriitaan — pojan poliittinen radikalismi ja tyttären naisasialiike isän vanhoillisuutta vastaan. Myöhemmät teokset — Sylvi (1893) ja Anna Liisa (1895) — keskittyvät yksittäisen naisen sisäiseen ristiriitaan ja moraaliseen syyllisyyteen yhteisön odotusten paineessa.

Mitä Minna Canth on kirjoittanut viimeksi?

Canthin viimeinen valmis näytelmä oli Anna Liisa (1895), kaksi vuotta ennen hänen kuolemaansa vuonna 1897. Näytelmä on tragedia nuoresta naisesta, joka tulee raskaaksi 15-vuotiaana, salaa raskautensa ja menettää lapsensa, ja jota vuosia myöhemmin kiristetään juuri kun hän on menossa naimisiin — lopulta hän päättää tunnustaa tekonsa yhteisölle. Näytelmä käsittelee syyllisyyttä ja yhteisön tuomiota, ja sitä pidetään yhtenä Canthin kypsimmistä teoksista. Canth kuoli seuraavana keväänä, 12.5.1897 Kuopiossa, joten Anna Liisa jäi hänen viimeiseksi valmiiksi saamakseen suureksi näytelmäksi.

Suomalaisen realismin uranuurtaja

Canth toimi myös kauppiaana ja sanomalehden toimittajana — hän oli ensimmäinen suomenkielisen sanomalehden naispäätoimittaja. Kauppiaan ura alkoi käytännön pakosta: aviomiehen kuoltua 1879 Canth jäi yksin huolehtimaan seitsemästä lapsestaan ja jatkoi tämän kauppaliikettä Kuopiossa, mikä antoi hänelle taloudellisen riippumattomuuden kirjoittaa haluamallaan tavalla ilman kustantajan tai aviomiehen holhousta. Samana vuonna hän kirjoitti myös esikoisnäytelmänsä Murtovarkaus, kansanomaisen ja huumoripitoisen kertomuksen, joka esitettiin Suomalaisessa Teatterissa ja käsitteli jo hänelle myöhemmin tyypillisiä aiheita: luokkaeroja, alkoholin haittoja ja naisen heikkoa asemaa.

Hänen teoksiaan on esitetty suomalaisissa teattereissa yhtäjaksoisesti yli sadan vuoden ajan, ja Anna Liisa, Työmiehen vaimo, Sylvi ja Papin perhe kuuluvat edelleen kansallisten teattereiden ohjelmistoon — harvinaisen pitkä elinkaari yli sata vuotta sitten kirjoitetulle näytelmälle. Canthin syntymäpäivästä 19. maaliskuuta tuli Suomen ensimmäinen naiselle omistettu liputuspäivä, mikä kertoo hänen asemastaan suomalaisen kirjallisuuden ja yhteiskunnallisen keskustelun historiassa.

Canthin teosten vahvuus on siinä, että ne käsittelevät edelleen tunnistettavia aiheita: avioliiton valtasuhteita, naisen taloudellista riippuvuutta ja yhteisön moraalista painostusta. Siksi niitä luetaan ja esitetään yhä kouluissa ja teattereissa, vaikka tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun loppuun.

Novellikokoelma Novelleja ja kertomuksia (1878) oli Canthin ensimmäinen julkaistu teos, jo ennen esikoisnäytelmää Murtovarkaus (1879) — hän aloitti siis proosalla ja siirtyi näyttämölle vasta sen jälkeen, vaikka nykyään hänet tunnetaan ennen kaikkea näytelmäkirjailijana. Tämä kaksijakoisuus — proosa ja näytelmät rinnakkain koko uran ajan — on harvinaista Canthin aikalaisten joukossa, joista useimmat keskittyivät vain yhteen lajiin.

Muita suomalaisen realismin kirjoittajia esittelee Kirjailijat A–Ö -sivu, ja lajityyppiä laajemmin romaani -sivu.