Aleksis Kivi

Aleksis Kivi kirjat järjestyksessä

Kiven ura oli lyhyt mutta tiivis: hän kirjoitti pääosan tuotannostaan alle kymmenessä vuodessa. Taulukossa ovat hänen varmimmin ajoitetut pääteoksensa julkaisujärjestyksessä.

Näiden lisäksi Kivi kirjoitti kaikkiaan noin viisitoista näytelmää; osa niistä julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimesta, eikä kaikkien tarkkaa kirjoitusajankohtaa tunneta. Kullervo palkittiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kilpailussa jo vuonna 1860, kun Kivi oli vielä opiskelija — varhainen tunnustus, joka rohkaisi häntä jatkamaan kirjoittamista.

Mistä Aleksis Kiven teoksista kannattaa aloittaa?

Seitsemän veljestä on selvä aloituspiste: se on Kiven tunnetuin teos ja koko suomenkielisen romaanikirjallisuuden avausteos. Näytelmistä Nummisuutarit on helpoiten lähestyttävä komediana, kun taas Kanervala avaa Kiven tuotannon runopuolen. Romaani kertoo Jukolan seitsemästä veljeksestä, jotka pakenevat koulunkäyntiä metsään ja kasvavat vähitellen osaksi yhteisöään; huumorin ja kansanelämän kuvauksen yhdistelmä teki siitä poikkeuksellisen teoksen omana aikanaan. Vastaanotto ei kuitenkaan ollut alkuun myönteinen: professori August Ahlqvist tuomitsi romaanin julkisesti “rumaksi” ja “lapselliseksi” heti sen ilmestyttyä 1870. Jälkipolvet ovat sittemmin nostaneet teoksen suomenkielisen proosan perustavaksi klassikoksi, ja Ahlqvistin arvostelua pidetään nykyään yhtenä Suomen kirjallisuushistorian epäoikeudenmukaisimmista.

Kuuluvatko kirjat sarjaan?

Ei. Kiven teokset ovat kukin itsenäisiä — romaani, näytelmät ja runokokoelma eivät jatku toisistaan, vaikka niissä toistuvatkin samat kansanomaiset aiheet ja kielen rytmi. Tämä tekee tuotannosta helposti lähestyttävän mistä tahansa kohdasta aloittaen, ilman tarvetta lukea muita teoksia ensin.

Mitä Aleksis Kivi on kirjoittanut viimeksi?

Kiven viimeiset vuodet kuluivat sairauden varjossa Tuusulassa, eikä hänen tuotantonsa jatkunut Seitsemän veljestä (1870) -romaanin jälkeen enää uusilla suurilla teoksilla ennen hänen kuolemaansa vuonna 1872. Osa hänen näytelmistään julkaistiin vasta kuoleman jälkeen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimesta, mikä kertoo siitä, miten vähän tunnustusta hänen tuotantonsa sai vielä hänen elinaikanaan.

Aleksis Kivin tunnetuimmat runot

Kiven kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, joten hänen tuotantonsa on tekijänoikeudellisesti vapaata — se on yksi harvoista eduista, joita tällä sivustolla on tarjota. Yksi hänen tunnetuimmista runoistaan on “Sydämeni laulu”, Seitsemän veljestä -romaanin viimeisestä luvusta, jonka Seunalan Anna laulaa lapselleen kehtolauluna. Runosta on tehnyt kuoroteoksen myös Jean Sibelius, ja sen säkeitä on painettu vuonna 1984 ilmestyneeseen postimerkkiin.

Tuonen lehto, öinen lehto, siellä on hieno hietakehto, sinnepä lapseni saatan.

Siellä on lapsen lysti olla, Tuonen herran vainiolla kaitsea Tuonelan karjaa.

Siellä on lapsen lysti olla, illan tullen tuuditella helmassa Tuonelan immen.

Onpa kullan lysti olla, kultakehdossa kellahdella, kuullella kehrääjälintuu.

Tuonen viita, rauhan viita! kaukana on vaino, riita, kaukana kavala maailma.

— Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä (1870)

Kenelle Aleksis Kiven teokset sopivat?

Seitsemän veljestä sopii lukijalle, joka haluaa tutustua suomenkielisen kirjallisuuden juuriin: veljesten kasvutarina yhdistää huumoria, kansanelämän kuvausta ja kielen rikkautta tavalla, joka on säilynyt luettavana yli 150 vuoden takaa. Näytelmät ja Kanervala sopivat lukijalle, joka haluaa nähdä laajemmin, mitä muuta Kivi ehti kirjoittaa lyhyen uransa aikana. Koska koko tuotanto on tekijänoikeusvapaata, se sopii myös lukijalle, joka haluaa lukea klassikkoteoksia ilmaiseksi esimerkiksi Project Gutenbergin tai Wikiaineiston kautta.

Seitsemän veljestä -sivulla romaania käsitellään tarkemmin, ja kauneimmat suomalaiset runot -sivulla on lisää suomalaista runoutta. Toinen samalta aikakaudelta tuttu, tekijänoikeusvapaa runoilija on Eino Leino, jonka tuotantoon pääsee tutustumaan tarkemmin omalta sivultaan. Molempien kirjailijoiden teokset ovat vapaasti luettavissa juuri siksi, että heidän kuolemastaan on kulunut riittävän kauan aikaa — tekijänoikeus raukeaa Suomessa 70 vuotta kuolinvuoden jälkeen.