Sinuhe egyptiläinen

Mistä Sinuhe egyptiläinen kertoo?

Romaani on kirjoitettu minämuodossa nimihenkilönsä Sinuhen, egyptiläisen lääkärin, äänellä, ja se seuraa hänen elämäänsä faarao Ekhnatonin aikaisessa Egyptissä sekä matkoillaan naapurivaltioihin. Sinuhen tarina kietoutuu ajan suurten uskonnollisten ja poliittisten mullistusten ympärille, ja teos yhdistää yksilön kohtalon laajaan historialliseen aikakauskuvaukseen — juonen yksityiskohtia tämä sivu ei avaa tarkemmin, sillä teos on yhä tekijänoikeuden alainen.

Waltari rakensi kertojansa Sinuhen katseen läpi koko muinaisen maailman kartan: Egyptin lisäksi kertomus kuljettaa lukijan Lähi-idän ja itäisen Välimeren alueen valtakuntiin, joiden kautta piirtyy laaja kuva antiikin ajan uskonnoista, hovieliämästä ja sodankäynnistä. Tätä laajuutta ja yksityiskohtien tarkkuutta pidetään yhtenä syynä siihen, miksi teosta on verrattu historiantutkimukselliseen romaaniin tavallisen seikkailukertomuksen sijaan.

Kuka sen kirjoitti?

Mika Waltari (1908–1979) oli helsinkiläinen kirjailija, jonka tuotanto kattaa yli 30 romaania. Hän kirjoitti 1920–40-luvuilla ensin kaupunkikuvauksia ja dekkareita, ennen kuin siirtyi historiallisiin romaaneihin — Sinuhe egyptiläinen oli tämän kauden ensimmäinen ja tunnetuin teos. Koska Waltari kuoli vasta 1979, teos ei ole tekijänoikeudellisesti vapaa, eikä sitä siksi lainata tällä sivulla suoraan.

Miksi teos on tunnettu?

Sinuhe egyptiläinen teki Waltarista harvinaisen kansainvälisen tapauksen suomalaisen kirjallisuuden historiassa. Romaanista tehtiin vuonna 1954 Hollywood-elokuva The Egyptian, jonka ohjasi Michael Curtiz ja jonka pääosissa nähtiin Edmund Purdom, Jean Simmons, Victor Mature ja Peter Ustinov — 20th Century Foxin suurtuotanto, joka toi Waltarin kertoman muinaisen Egyptin tarinan valkokankaalle laajalle yleisölle myös Suomen ulkopuolella. Teos on käännetty kymmenille kielille, ja se tunnetaan yhä Waltarin pääteoksena kaiken hänen muun laajan tuotantonsa joukossa.

Sinuhe egyptiläinen ilmestyi vuonna 1945, heti sotavuosien jälkeen, jolloin moni suomalainen lukija etsi kirjallisuudesta pakoa ajankohtaisista vaikeuksista laajempiin, kauas menneisyyteen sijoittuviin tarinoihin. Teoksen mittakaava ja sen pohdinnat vallasta, uskonnosta ja ihmisen kohtalosta osuivat tähän tarpeeseen, ja romaanista tuli nopeasti sekä kriitikkojen että yleisön suosikki — asema, jonka se on säilyttänyt kahdeksan vuosikymmentä ilmestymisensä jälkeen. Teos on pysynyt jatkuvasti painossa suomeksi koko tämän ajan, mikä on suomalaiselle romaanille poikkeuksellisen pitkä ja yhtäjaksoinen julkaisuhistoria.

Kannattaako Sinuhe egyptiläinen lukea?

Teos kannattaa lukea, jos kiinnostaa laaja, yksityiskohtainen aikakausikuvaus ja filosofinen pohdinta yhdistettynä koukuttavaan kertomukseen — Waltari ei tyydy kuvaamaan vain päähenkilönsä kohtaloa, vaan rakentaa ympärille koko muinaisen Egyptin uskonnon, vallankäytön ja arjen. Romaanin pituus ja hidas eteneminen sopivat parhaiten lukijalle, joka on valmis käyttämään aikaa yhteen laajaan teokseen kerrallaan; nopeampaa ja juonivetoisempaa lukukokemusta etsivälle Waltarin tuotannosta löytyy myös kevyempiä dekkareita. Waltarin muu tuotanto ja muut historialliset romaanit esitellään tarkemmin hänen omalla kirjailijasivullaan. Muita suomalaisia historiallisia romaaneja löytyy historiallinen romaani -sivulta.

Miten teos suhteutuu Waltarin muuhun tuotantoon?

Sinuhe egyptiläinen oli käännekohta Waltarin urassa: sitä ennen hän oli kirjoittanut pääasiassa nykyaikaan sijoittuvia kaupunkiromaaneja ja dekkareita, joista tunnetuin on myöhempi Komisario Palmu -sarja. Sinuhen jälkeen Waltari jatkoi historiallisten romaanien parissa vielä vuosikymmenten ajan, ja teoksia kuten Mikael Karvajalka, Johannes Angelos ja Turms, kuolematon yhdistää sama kertojaääni ja kiinnostus yksilön kohtaloon suurten historiallisten mullistusten keskellä — vaikka jokainen niistä sijoittuu eri aikakauteen ja eri päähenkilön ympärille.

Mistä teoksen kansainvälinen maine kertoo?

Harvalle suomalaiskirjailijalle on käynyt niin, että yksi teos tunnettaisiin laajasti myös kotimaan rajojen ulkopuolella ilman elokuvasovitustakin — mutta juuri elokuvasovitus oli se, joka vei Sinuhen tarinan maailmalle 1950-luvulla. Sen jälkeen romaani on käännetty kymmenille kielille, ja se on edelleen se yksittäinen teos, jonka kautta moni ulkomainen lukija tutustuu suomalaiseen kirjallisuuteen ensimmäistä kertaa. Tämä kansainvälinen tunnettuus erottaa Sinuhen selvästi muusta samalta aikakaudelta peräisin olevasta suomalaisesta proosasta, ja se on osaltaan vaikuttanut siihen, että Waltarin nimi tunnetaan Suomen kirjallisuuden historiassa laajemmin kuin kenties minkään muun yksittäisen kotimaisen kirjailijan yhden teoksen ansiosta.