Lyhyet runot
Lyhyet runot: nimettyjä, kahdeksan rivin klassikkotekstejä Sarkialta, Harmajalta ja Kiveltä — mistä kokoelmasta ne ovat ja mitkä saa lainata kokonaan.
| Runo | Runoilija | Kokoelma | Luettavissa |
|---|---|---|---|
| Hautakirjoitus | Kaarlo Sarkia | Kahlittu (1929) | kokoelmassa |
| Sairaalassa | Saima Harmaja | Huhtikuu (1932) | kokoelmassa |
| Sydämeni laulu | Aleksis Kivi | Seitsemän veljestä (romaanin sisällä) (1870) | kokoelmassa |
| Tuu tuu tupakkarulla | kansanperinne (tuntematon) | (1600-luvulta) | kokoelmassa |
4 runoa on tekijänoikeudesta vapaita ja luettavissa tällä sivulla kokonaan.
Lyhyt ei tarkoita merkityksetöntä: neljä tällä sivulla nimettyä tekstiä ovat kaikki kahdeksan riviä tai sen alle, ja silti niistä jokainen tunnetaan ja siteerataan laajasti. Kaikki neljä ovat julkista omaisuutta ja vapaasti lainattavissa kokonaan.
Millainen runo sopii tilanteeseen lyhyet runot?
Kaarlo Sarkian (1902–1945) “Hautakirjoitus” (kokoelmasta Kahlittu, 1929) on kahdeksan rivin epitafi — niin lyhyt, että sen ehtii lukea ääneen muutamassa sekunnissa, ja silti se on yksi tunnetuimmista suomalaisista muistorunoista; koko teksti on sivulla muistoruno. Saima Harmajan (1913–1937) “Sairaalassa” (kokoelmasta Huhtikuu, 1932) on samanmittainen, kaksi nelisäkeistä säkeistöä, ja käsittelee yötä sairaalassa ja kuoleman läheisyyttä. Aleksis Kiven (1834–1872) “Sydämeni laulu” taas on lyhyt kehtolaulu, joka esiintyy romaanin Seitsemän veljestä (1870) lopussa Lauri-veljen laulamana — niin tiiviisti ilmaistu, että moni osaa sen ulkoa tietämättä tarkkaan, mistä kohtaa romaania se on peräisin.
Jos etsit lyhyttä runoa lapselle tai kehtolauluksi, kansanperinteen “Tuu tuu tupakkarulla” on satoja vuosia vanha, nimetön ja yhtä lailla lyhyt; se on kokonaan luettavissa sivulla runo lapselle.
Saako runon lainata korttiin tai puheeseen?
Kyllä, kaikki neljä ovat julkista omaisuutta: Sarkia kuoli 1945, Harmaja 1937 ja Kivi 1872 — kaikki kauan ennen Suomen 70 vuoden tekijänoikeusrajaa — ja kansanperinne on tekijättömänä aina vapaata. Kaikkia neljää saa siis lainata kokonaan kortteihin, puheisiin tai mihin tahansa muuhun tarkoitukseen ilman lupaa.
Mistä runon löytää kokonaisuudessaan?
“Hautakirjoitus” on kokonaan sivulla muistoruno, “Tuu tuu tupakkarulla” sivulla runo lapselle. “Sairaalassa” on luettavissa Wikiaineistossa ja Runosto-sivustolla, “Sydämeni laulu” taas löytyy useimmista Seitsemän veljestä -painoksista sekä erillisenä tekstinä verkon tekstiarkistoista. Kunkin kirjoittajan koko tuotanto on koottu heidän omille sivuilleen: Kaarlo Sarkia, Saima Harmaja ja Aleksis Kivi.
Miksi juuri nämä neljä toistuvat lyhyiden runojen listoilla?
Kunkin tekstin lyhyys ei ole sattumaa vaan lajityypin ominaisuus. Epitafi eli hautakirjoitus on perinteisesti tarkoitettu kaiverrettavaksi hautakiveen, joten se on lajina aina lyhyt — Sarkian versio noudattaa tätä perinnettä muodossa, joka toimii yhtä hyvin painettuna kuin kaiverrettuna. Kehtolaulu, kuten Kiven “Sydämeni laulu” tai kansanperinteen “Tuu tuu tupakkarulla”, on lyhyt siksi, että sen on toistuttava monta kertaa peräkkäin lapsen nukahtaessa — pituus on siis käytännön, ei taiteellinen valinta. Harmajan “Sairaalassa” taas on lyhyt siksi, että sen aihe ei kaipaa selittelyä: kaksi säkeistöä riittää tilanteen kuvaamiseen ilman ylimääräisiä sanoja.
Kuinka lyhyt runo voi olla ja silti toimia?
Kaikki neljä tämän sivun tekstiä osoittavat, että kahdeksan riviä riittää, kunhan jokainen rivi kantaa painoa. “Hautakirjoitus” tiivistää koko elämän ja kuoleman kahdeksaan riviin; “Sairaalassa” rakentaa koko tunnelman yhdellä vastakkainasettelulla — puhuja elää vielä, toinen ei enää. Pituus ei siis ole este syvyydelle, jos jokainen sana on harkittu. Tämä tekee lyhyistä runoista erityisen käteviä tilanteisiin, joissa aikaa tai tilaa on vähän: puheen lopetussanoiksi, kortin sisään tai sosiaalisen median julkaisuun.
Yleisimmät virheet lyhyen runon valinnassa
- Runo katkaistaan kesken. Osa “lyhyiksi runoiksi” jaetuista teksteistä on oikeasti pidemmän runon yksittäinen säkeistö — tarkista aina, onko kyseessä koko runo vai ote.
- Tekijää ei mainita. Lyhyt kansanrunous ja nimetön kiertävä teksti sekoitetaan usein toisiinsa; tällä sivulla jokaisen runon kohdalla kerrotaan, onko kyse nimetystä kirjailijasta vai kansanperinteestä.
- Pituus valitaan sisällön kustannuksella. Lyhyt runo kannattaa valita siksi, että se sopii tilanteeseen, ei vain siksi, että se on lyhyt.
Sopiiko lyhyt runo joka tilanteeseen?
Ei aina. Lyhyt runo toimii parhaiten silloin, kun tunnelma on jo selvä ja runo vain vahvistaa sen — esimerkiksi puheen päätteeksi tai kortin allekirjoitukseksi. Jos taas tilanne kaipaa laajempaa pohdintaa tai useampaa näkökulmaa, kannattaa katsoa pidempiä tekstejä sivuston muilta teemasivuilta, kuten koskettavat runot tai muistoruno ja surusanat, joissa osa runoista on useamman säkeistön mittaisia.
Yhteenveto
Jos tarvitset lyhyen runon nyt heti: Kaarlo Sarkian “Hautakirjoitus” tai Saima Harmajan “Sairaalassa” ovat molemmat kahdeksan riviä, julkista omaisuutta ja valmiita lainattaviksi sellaisenaan. Jos tilanne on kevyempi, Aleksis Kiven “Sydämeni laulu” tai kansanperinteen “Tuu tuu tupakkarulla” toimivat yhtä hyvin — kaikki neljä löytyvät kokonaisuudessaan joko tältä sivustolta tai sen mainitsemista alkuperäislähteistä.